Analoginen ääni

Vaikka digitaalinen ääni on CD-levyjen ja multimedian myötä nykyään liki itsestäänselvyys, on moni ääneen liittyvä ilmiö edelleen vankasti analoginen: Ääni on jossain väliaineessa etenevää värähtelyä. Tavallisesti väliaine on ilma. Kun akustinen ääni halutaan tallentaa tai edelleen vahvistaa se muutetaan sähköjännitteen vaihteluksi. Tämän muunnoksen tekee mikrofoni. Mikrofoni muuttaa akustiset ilmanpaineen vaihtelut heikoksi sähköjännitteeksi. Mikrofonissa syntyvä jännite on analoginen eli yhtäpitävä akustisen äänen kanssa.

Samalla tavalla ääntä toistettaessa kaiutin muuttaa vahvistimen tuottaman sähköjännitteen vaihtelun kaiutinkartion mekaaniseksi liikkeeksi. Tämäkin tapahtuma on puhtaan analoginen.

Analogisessa äänessä sähköiseksi jännitteeksi muutettu ääni sisältää äärettömästi sähköisiä jännitetasoja. Analoginen ääni vaihtelee "portaattomasti" - digitaalisella äänellä on puolestaan aina tietty rajallinen numeerinen arvo. Tässä mielessä analoginen ääni on ylivertainen.

Analogisen äänen laatu kuitenkin riippuu siitä, kuinka muuttumattomana ja häiriöttömänä analoginen sähköinen signaali säilyy tallennus- ja toistoketjun kaikissa vaiheissa. Analoginen signaali on valitettavan häiriöaltis: C-kasetti kohisee ja kopioituu, ULA-radio suhisee ja LP-soitin napsahtelee levyn naarmujen tahdittamana.

Juuri analogisen äänen alttius häiriöille on sen suuri heikkous. Digitaalitekniikan hieno oivallus on puolestaan sen virheekorjauskyky, joka johtaa lähes täydelliseen häiriöttömyyteen ja tallenteiden kestävyyteen soittokerroista riippumatta.

Analoginen äänitekniikka on mikrofonien ja kaiuttimien myötä kuitenkin edelleen vahvasti läsnä äänitekniikassa. Myös äänen arkistoinnissa vanhojen analogisten äänentallennustekniikoiden tuntemus ja laitteisto on tärkeää.

Ehkä jo muutaman kymmenen vuoden kuluttua 2000-luvun vaihde näyttäytyy kuitenkin erikoisena jälkijättöisenä ajanjaksona äänitekniikan historiassa: aikana, jolloin kaikki tekniikka yritettiin puristaa rajalliseen digitaaliseen muotoon. Kevättaivaassa ei ole eri sinisen sävyjä 256 tai 65536 kappaletta vaan niitä on rajattomasti - analogisesti.










 
 
 
 
 
 
 


Alkuun Seuraava sivu

Katso myös:

Äänipään taustat
Äänipään tekijät

© Äänipää 2006 - Jouni Kenttämies