Elokuvamusiikki

Elokuvamusiikki alkoi kiinnostaa yleisöä 1930-luvulla entistä enemmän, ja siitä tuli nopeasti yksi elokuvan myyntivalteista. Musiikkielokuvasta tuli 1930-luvulla taloudellisesti tuottoisa ja markkinoille tulvi laulu- ja tanssielokuvia, musikaaleja ja operetteja.

Elokuvamusiikissa kehittyi niin sanottu mood-tekniikka, jossa säveltäjät korostivat elokuvan eri jaksojen sanomaa käyttämällä niissä musiikkia, jonka otaksuttiin olevan tunnelmaltaan vastaavaa. Useimmat elokuvamusiikin partituurit pohjautuvat nykyäänkin mood-tekniikkaan. Musiikille on sen myötä kehittynyt kolme erityistehtävää: Ensiksi, musiikki toimii parafraasina eli mukaelmana: elokuvan eri henkilöille on annettu heitä luonnehtiva musiikillinen aihe tai teema. Mukaelmien vaarana on sortuminen niiden käytössä kaavamaisuuteen. Toiseksi musiikki myös kohdentaa eli polarisoi moniselitteisissä kohtauksissa katsojan mielenkiinnon tiettyyn valkokankaan tapahtumaan tai henkilöön. Yksinkertaisimmillaan polarisaatio on tiedotus etukäteen siitä, mitä elokuvassa kohta tapahtuu. Kolmanneksi elokuvamusiikki toimii kontrapunktina, vastakohtana elokuvan kuvasisällölle. Kontrapunktitekniikka kehittyi, kun huomattiin hiljaisuuden dramaattinen teho elokuvassa.

Mood-tekniikasta kehittyi erityistapauksena underscore (alleviivaus) -tekniikka, jossa elokuvamusiikki ja tehosteet kertasivat lähes kaiken mitä valkokankaalla tapahtui. Tekniikka vakiintui pääasiassa piirrettyihin elokuviin. Underscore-tekniikasta tuli muoti-ilmiö, kun äänen ja kuvan sadasosasekunnin tarkka tahdistus tuli uusien laitteiden myötä teknisesti mahdolliseksi. Pian elokuvien tekijät huomasivat tekniikan heikkoudet: kuvan kaksintaminen vastaavalla äänellä ei lisää elokuvan tehoa, vaan vaikuttaa pikemminkin tahattoman koomiselta. Underscore-tekniikasta käytetään myös nimitystä 'mickeymousing', koska se sopii hyvin piirrettyyn elokuvaan. Piirrettyjen elokuvien parissa työskentelivät myös herrat Bill Hewlett ja Dave Packard. Heidän vastaperustamansa yhtiön ensimmäinen suuri kauppa oli kahdeksan ääni-oskillaattorin toimittaminen Walt Disneyn studiolle 'Fantasia' -piirrosfilmin äänituotantoon. Kauppa auttoi Hewlett-Packardia kehittymään yhdeksi maailman suurimmista tietokonealan yrityksistä.

Keinotekoinen raja elokuvamusiikin ja elokuvan äänitehosteiden välillä on vähitellen madaltunut. Esimerkiksi Alfred Hitchcockin elokuvassa Linnut (Birds, 1963) katsojien realistisiksi kokemat lintujen huudot ovat itse asiassa elokuvaan tilauksesta sävellettyä elektronista musiikkia. Musiikki ja tehosteet muodostavat elokuvassa kokonaisuuden, jossa raja realististen äänien ja taustamusiikin välillä on kadonnut. Lisää elokuvamusiikin perusteista löydät täältä.