Äänten maailma

Ääni on ilmiönä yhtä vanha kuin maapallo. Muodostumisvaiheessa maapallolla oli todennäköisesti jatkuvasti maankuoren tärähtelyjä ja maamassojen liikehdintää, jotka aiheuttivat valtavia ääni-ilmiöitä. Kun maapallo jäähtyi ja vakiintui, äänet liittyivät tulivuorenpurkauksiin, mereen, tuuleen ja ukkoseen. Kun elämä ilmaantui maaplaneetan pinnalle, syntyi uudenlaisia ääni-ilmiöitä. Eliöt voivat liikkua ja aiheuttaa ääniä. Vähitellen niille kehittyi äänet tunnistava aistinelin, joka auttoi välttämään vaaroja, ja myöhemmässä vaiheessa pitämään yllä yhteyttä muihin eläviin olentoihin. Vasta ihminen toi mukanaan valtavan äänten valikoiman, jossa äänien avulla välitetään myös monimutkaisia, konkreettisia tai abstraktisia viestejä. Ihminen huomasi äänillä myös muita käyttötapoja. Kun hän jännitti jousen, se soi kauniisti. Tai kun hän hakkasi kivenpalasia, niistä lähti helähtävä ääni. Ensimmäiset musiikki-instrumentit oli keksitty.

Metallien keksiminen lisäsi äänten valikoimaa. Uudet esineet soivat hyvin, ja niitä käytettiin uskonnollisissa rituaaleissa pahoja henkiä vastaan. Ruuti toi jälleen uusia, voimakkaita ääniä, mutta eniten äänimaailma muuttui teollisen vallankumouksen vyöryessä ympäri maapalloa. Jyskyttävät koneäänet alkoivat täyttää elinympäristöä. Erityisesti polttomottotorit, jotka toivat konevoiman jokaisen saataville, muuttivat äänimaailman oleellisesti.

Jotta voisi löytää uudenlaisia äänellisiä ilmaisutapoja, on hyvä tuntea äänten historiaa. Äänet ovat muutakin kuin fysikaalisia ilmiöitä. Ääniin on kasaantunut vuosituhansien aikana monenlaisia uusia merkityksiä.


Äänimaisematutkimus ja akustinen ekologia

Äänimaisemamme on muuttunut. Maailmamme on nyt äänekkäämpi kuin ennen. Äänet ovat myös luonteeltaan erilaisia: aiemmin äänet olivat monesti perkussiivisia iskuääniä. Nyt äänimaisemamme täyttää jatkuva liikenteen, sähkölaitteiden ja ilmastoinnin humina, joka sisältää paljon matalia bassotaajuuksia. Tämä kehitys on heijastunut myös musiikkiin.

Joukko kanadalaisia tutkijoita käynnisti 1970-luvun alussa projektin, jossa tutkittiin laajasti äänimaailmaa, sen historiaa ja nykypäivää. Projektin vetäjä oli kanadalainen musiikkitieteilijä, säveltäjä ja viestinnän tutkija R. Murray Schafer Vancouverista. Menneisyyden ääniä tutkittiin materiaalianalyysien, kuvien ja kirjallisten tekstien avulla. Nykyääniä analysouitiin tutkimusmatkoilla ympäri maapalloa. Projektin tuloksena syntyi ensimmäinen laaja kirja äänimaisemasta (soundscape) The Tuning of the World (1977, uusi painos 2002). Varsin tunnettu on myös projektin analyysi viidestä eurooppalaisesta kylästä ja niiden äänimaisemista.

Käsitteellä äänimaisema Schafer tarkoittaa koko akustista elinympäristöämme. Äänimaisematutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten äänimaisemat eroavat toisistaan ajassa ja paikassa sekä tutkia, miten äänet vaikuttavat käyttäytymiseemme.

Negatiivissävytteisen meluntorjunnan sijaan Schafer korostaa positiivista lähestymistapaa ääniin. Schafer analysoi ympäristömme ääniä musiikkiteoksen tavoin kokonaisuutena. 'Korvienpuhdistuskursseilla' hän kouluttaa ihmisiä käyttämään korviaan kriittisesti ja kuuntelemaan tarkkavaisesti ympäristömme ääniä.

Schaferin äänimaisematutkimuksessa ulkopuoliset asiantuntijat eivät yksipuolisesti julista joitakin ääniä pahoiksi ja vaarallisiksi, vaan ihmisillä on valta päättää elinympäristönsä äänimaisemasta ja sen mahdollisesta parantamisesta. Mekaanisen melutasojen desibelimittauksen sijaan Schafer haluaa kiinnittää huomiota myös psykologisesti epämiellyttäviin ääniin. Schaferin positiiviseen lähetymistapaan liittyy säveltäjä John Cagen oivallus siitä, kuinka melukin on tarkkaavaisesti ja analyyttisesti kuunnellen mielenkiintoista.

Äänimaailmaa tutkitaan monilla tieteen aloilla. Akustikot tutkivat äänen käyttäytymistä erilaisissa tiloissa, arkkitehdit suunnittelevat akustisesti toimivia rakennuksia, psykologit selvittelevät äänten vaikutuksia, kuulontutkijat kuulon ja korvan ominaisuuksia, muusikot säveltäjät ja media-alan ammattilaiset yrittävät luoda uudenlaisia äänellisiä elämyksiä, Kun tutkitaan ääniä, vinkkejä saa akustiikasta, psykologiasta, taiteista ja yhteiskuntatieteistä. Monialaisella tutkimuksella on saatu monipuolisempi kokonaiskuva äänten maailmasta.

Kirjallisuuden ja taiteen kautta saamme kuvaa menneisyyden äänistä. Kirjailijat Leo Tolstoi ja Thomas Mann kuvailivat teoksissaan hyvin yksityiskohtaisesti äänimaisemia. Mutta millainen oli äänimaisema Mika Waltarin Sinuhen aikaisessa kaupungissa? Tiedämme, mitä raaka-aineita käytettiin, miten liikuttiin ja millaista käsityötä tehtiin, mutta siitä, miten puhuttiin, ei ole jäänyt muita todisteita kuin tieto ihmisen äänielimistön rakenteesta.

Äänimaisematutkimuksella on myös omat kansainväliset sivunsa internetissä.


Äänimaiseman peruselementit

R. Murray Schafer erottelee äänimaisemassa kolme äänten ryhmää:

Keynote sound on eräänlainen äänimaiseman "perusääni", joka on aina tavalla tai toisella läsnä. Se voi olla meri monine äänenväreineen tai se on suuri joki, aavikolla tuuli tai Pohjolassa lumi. Keynote sound syntyy paikan maantieteestä ja ilmastosta. Se on myös ei-tietoisesti aina läsnä, ja monesti sillä on arkkityyppinen, syvä merkitys: esim. kalastajakaupungille monet meren äänet ovat olleet elintärkeitä vuosituhansien ajan.

Signaalit (sound signal) ovat ääniä, joita kuuntelemme aktiivisesti. Signaaliääniä on lukemattomia, mutta joillakin signaaliäänillä on erityismerkitys. Eri yhteiskunnissa on signaaliääniä, joita jokainen kuulee ja jotka pitää huomioida, esim. kellot, pillit, torvet, sireenit.

Soundmarks, "äänelliset maamerkit" ovat jollekin seudulle tärkeitä, "rakkaita" ääniä. Maamerkkinä voi olla esim. keskellä kaupunkia puron varsi äänineen. Tällaista äänimaisema tulisi varjella ja suojella rajuilta muutoksilta.

Lue lisää äänimaisematutkimuksen peruskäsitteistä Heikki Uimosen artikkelista 100aanimaisemaa.fi -sivuilla.



Äänimaisematutkimus Suomessa

Suomessa on toiminut vuodesta 2000 . Akustisen ekologian seura r.y. Seuran tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ääniympäristön merkitystä elinympäristölle, ihmisten elämismaailmoille ja hyvinvoinnille ja herättää kiinnostusta ääniympäristöä kohtaan.

Akustisen ekologian seura on mm. järjestänyt Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeen. Projekti on kolmivuotinen äänimaisemien tallennus-, suojelu- ja tutkimushanke. Kilpailussa (15.9.2004-30.6.2005) kerättiin kuvauksia ja huomioita ääniympäristöistä Suomen maantieteellisten rajojen sisäpuolelta. Suomalainen tutkimusryhmä tutki puolestaan kevään 2000 aikana kuuden eurooppalaisen kylän äänimaisemia. Turun yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja Viestinnän opiskelijoista koostuva ryhmä tekee kenttätutkimusta eteläsaksalaisessa Bissingenissä, pohjoisitalialaisessa Cembrassa, skotlantilaisessa Dollarissa, bretagnelaisessa Lesconilissa, ruotsalaisessa Skruvissa ja varsinaissuomalaisessa Nauvossa. Projektiryhmässä on mukana eri maiden ja eri tieteenalojen tutkijoita, taiteilijoita, paikallisia asukkaita sekä kanadalaisia äänimaisematutkimuksen pioneereja. Tamperelaiset Taiteen ja Viestinnän opiskelijat rakensivat hankkeelle nettisivut, joilta saattoi päivittäin seurata ääniuutisia kulloisestakin kenttätutkimuksen kohteena olevasta kylästä.

Äänipään kuunteluhuoneessa voi käydä kuuntelemassa keväällä 2002 tehdyn radio-ohjelman "Merkkituote - Suojeltuja Ääniä". Ohjelmassa äänimaailman muuttumista ja sen vaikutuksia pohtivat musiikkitieteen yliassistentti ja Ääniympäristöt muutoksessa -projektin johtaja Helmi Järviluoma, Akustisen ekologian seurassa toimiva säveltäjä Petri Kuljuntausta sekä Oulun konservatorion lehtori, säveltäjä Jukka Ruohomäki. Ohjelman on toimittanut Radio Ylen Ykkösen Merkkituote-sarjaan Jukka Mikkola.

 


Alkuun Seuraava sivu

Katso myös:

Äänipään taustat
Äänipään tekijät

© Äänipää 2006 - Pertti Korpinen ja Jouni Kenttämies